Svedbergin koulumuseo

Storsvedintie 66950 Munsala

 

Ennen kansakoululaitosta opetuksesta vastasivat kotioloissa tai kiertokouluissa papit, lukkarit ja itseoppineet opettajat. Munsalalainen kiertokoulun opettaja Anders Svedberg (1832–1889) perusti Suomen ensimmäisen vakinaisen ruotsinkielisen kansakoulun Storsvedin kylään vuonna 1862. Svedberg kävi Helsingissä kertomassa koulusuunnitelmistaan muun muassa Sakari (Zacharias) Topeliukselle ja Uno Cygnaeukselle, mikä johti senaatin myöntämään raha-avustukseen. Koulutalo rakennettiin lääninarkkitehti Carl Axel Setterbergin piirustusten mukaan.

 

Svedberg harjoitti käytännönläheisiä opetusmetodeja. Oppiaineita olivat maantieto, luonnontieto, historia, liikunta, musiikki, algebra ja maatalous. Koulua kävivät sekä lapset että opettajiksi opiskelevat aikuiset. Koulun suosio oli jo runsaan kymmenen ensimmäisen vuoden aikana suuri: oppilaita oli tuona aikana satoja ja he olivat kotoisin eri puolelta Suomea. Monista oppilaista tuli kyläkoulun opettajia ja monet jatkoivat opintojaan Uudenkaarlepyyn opettajaseminaarissa. Svedberg kirjoitti ja julkaisi koulukirjoja. Svedberg kirjoitti myös runoja.

 

Svedberg vaikutti ympäristöönsä myös perustamansa ja toimittamansa Österbotten-lehden kautta vuosina 1861–1878. Hän oli toimittajana Österbottniska Posten -lehdessä ja kirjoitti useisiin muihinkin lehtiin muun muassa kansansivistystyöstä. Hän edusti talonpoikaistoa valtiopäivillä neljään otteeseen. Hän toimi opettajana omassa koulussaan kuolemaansa asti.

 

Svedbergin koulukirjasto oli maan suurimpia ja huomattava osa kirjoista on yhä tallella, samoin vanhoista opetusvälineistä. Hyvin säilynyt rakennus on toiminut 1970-luvun puolivälistä lähtien koulumuseona.

  

Joomla! virheenkorjauskonsoli

Istunto

Profiilin tiedot

Muistin käyttö

Tietokantakyselyt